torstai 24. maaliskuuta 2016

Suhtautumiseni alkoholiin

Moikka, pitkästä aikaa :)

Tiedättekö sen kun lähdet pippaloihin, selvinpäin. Mä tiedän. Oon ollu tän alku vuoden juomatta ja käynyt muutamissa riennoissa ollen vesilinjalla. Miksi oon juomatta? Humalassa ollessani päästelen suustani mitä sattuu (no sitä teen kyllä selvinpäinkin x)) ja viiletän menemää tukka hulmuten. Enkä pidä siitä olosta mikä tulee seuraavana päivänä. Osaan pitää hauskaa myös selvinpäin. Huvittavinta tässä on se että multa kysytään "onko sulla varmasti hauskaa kun oot selvinpäin?". Kyllä mulla on ja mua sieppaa tuo kysymys jollain lailla. Miksi aina tarvii sitä alkoholia? Tekeehän se joistain ihmisistä sosiaalisempia ja estottomampia, mut mä haluan opetella olemaan sellainen selvinpäin, ettei tarvitsiso turvautua siihen alkoholiin sen takia. Todella harvoin mä muutenkin olen juonut viimiset ööö 7,5 vuotta. Rälläsin ylä-aste ikäsenä melkein joka viikonloppu niin taisin silloin saada kiintiöni täyteen.
En kumminkaan ole raivoraitis, kyllä mä voin ottaa jos semmonen fiilis tulee. Mut kyl mä kovin tykkään vapaa viikonloppusin herätä ilman oloja ja nauttia viikonlopusta täysillä, darrassa menee aina yksi päivä hukkaan.
En myöskään paheksu heitä jotka sitä alkoholia käyttää, ystäville tietysti sanon jos niiden alkoholin käyttö lähtee lapasesta, mutta muuten juokoon niin paljon kuin halajaa.

Tää on muuten paha kirjoittaa puhelimella kun virheitä tulee ja oikolukeminen on yhtä tuskaa.

Yritän päästä takas kirjoittamisen makuun mutta mitään en lupaa.

Munarikasta pääsiäistä teille ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti